lauantai 8. maaliskuuta 2014

Taitaa se noutaja olla

Alkuviikosta kokeilin Tinkan kanssa noutoja kanipallolla vähän huonolla menestyksellä, sitä olis ollu kivempi jäädä pureskelemaan kuin tuoda mulle. Aattelin jo, että pitääköhän palauttaa koko koiruus kasvattajalle ;). Mutta sitten pentudamilla sujui jo paremmin. Ja eilen sitten viskoin lelujaan tonne käytävälle, kun istuin petissään tossa sänkyni vieressä ja aina tuli lelunsa kanssa syliini vauhdilla. Eli nyt on hokassu, että Marjan sylissä on kiva olla leluineen, kun se sitten kehuu ja paijailee siinä. Aamulla sitten kun makailin tossa puolihorteessa lattialla patjalla( juu minä höpsö vieläkin välillä nukun pennun kanssa lattialla, luodaan läheistä suhdetta näet) ihmettelin mitä se rupes siinä edestakaisin ramppaamaan. Sitten kun aukaisin silmäni, huomasin, että sillä tuo pesukarhun häntä suussa, polleana sitä kanteli ja odotti kehujani. Pitkään siinä sitten sitä suussaan piti hyvin tyytyväisen näköisenä, niinkuin noutaja vaan voi tietäessään kuinka taitava koiruus on. Mites teillä muilla, näyttäiskö olevan pienet noutajat talossa?  Kuinka on noudot sujunnu?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti