..ettei ennen ens kevättä noutoja riistoilla. Vedin nimittäin nyt kumminkin Tinkalle pakastimen pohjalta löytyneellä pienellä kanilla jäljen. Tuo koiruus kun toi eilen taas spontaanisti mulle nätillä otteella yhtään omimatta löytämänsä kuolleen rastaan. Harmitti ottaa se siltä heti pois, ettei kohta aattele ettei mulle kannata riistoja tuoda näytille, kun aina ne otan heti pois, yleensähän annan edelleen kaiken takaisin minkä vaan pystyn. Mutta eipä tuommosta aika pientä lintua uskaltannu antaa, kun vielä toiset koirat siinä lähellä,vaan pudotin sen kivenkoloon. Joten tehtiinpä sitten tuohon lähimetsään kanilla ehkä viidentoista metrin jälki äsken. Kauheella innolla lähti jäljestämään ja hössötti siinä jonkun aikaa suuntaan jos toiseenkin ennen kuin kanille osui, heti sen nappas ihmettelemättä( näki sen siis siinä ekan kerran eläissään) ja lähti tuomaan sen mulle ilman mitään käskyä, ja irotti sitten nätisti saaliinsa pyydettäessä :) Kovasti oli kyllä hinku sen perään kun kaivelin hihnaansa, ennen kuin saatoin antaa pupun takaisin, ja sai sitten sen kotiin kantaa. Irrotti kyllä sen hyvin, kun pyysin välillä sitä näyttämään, eikä suu käynny, mutta vähän turhankin innolla siihen suhtautui, joten nyt ei kyllä sitten riistanoutoja ennen kevättä. Saatte huomauttaa, jos meinaan tästä päätöksestä jossain vaiheessa lipsua.
Mulla ei tosiaan isompia kaneja ollu, mutta halutessanne voidaan tuota rääpälettä Tinkan sisaruksillekin näyttää tässä loppukesällä/syksyllä, jos/kun tuutte käymään. Paitsi Viiville ei ehkä vielä, kyllä se sen varmaan huolii, kun vaakustakin tykkäs niin kauheesti ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti